Our Wedding

Nyt kun häistä on jo JONKIN verran aikaa, on aika muistella tuota ainutlaatuista päivää.

Muutama päivä ennen häitä oli kirjaimellisesti kaaosta. Onneksi saimme hääpaikan jo torstai iltana ja aloitettiin heti tavaroiden ja juomien roudaaminen juhlapaikalle mieheni perheen avulla. Oma perheeni asuu Varsinais-Suomessa joten he tulivat paikalle perjantaina auttamaan. Perjantaina tein hääkakut. Kyllä, hetkellisestä mielenhäiriöstä johtuen päätin tehdä hääkakun itse. Yhden juustokakun tekeminen ei kestä kauaa, mutta kun piti tehdä 8-9kpl......... huoh....... Noh mutta kakut valmistuivat. 

Häitä edeltävän yön vietin yhden kaasoni kanssa Espoossa hotellissa, kaksi muuta menivät Hkiin toisen kaasoni luokse. Päivä venyi yöhön joten hotellilepo oli paikallaan. Pientä paniikkia aiheutti vielä kun päätin testata karvanpoistogeeliä kainaloihin. BIG MISTAKE. Eipä sopinut minulle ja hetken päästä levittämisen jälkeen alkoi iho palamaan. Kylmällä vedellä huuhtelun jälkeen kainalot olivat räikeän punaiset ja erittäin kosketusarat. Mietin kauhulla seuraavan päivän olkaimtonta hääpukua ja keitetyn ravun värisiä kainaloita. Mutta onneksi kilo Bepanthenia yön aikana pelasti tilanteen :D 

Hääpäivä alkoi kun kaksi muuta kaasoani saapuivat hotellille kampauspuuhissa. He olivat heränneet TOSI aikaisin ja yksi näppärä kaasoni oli laittanut jo molempien hiukset. Kun he jäivät viimeistelemään lookkejaan, me kipaistiin hotelliaamupalalla :) 

 Mun hiukset kiharrettiin ja aloitin meikkaamisen. Olin käynyt koemeikissä eräässä paikallisessa liikkeessä, mutta kun meikki ei  pysynyt tuntia kauempaa ja 3h jälkeen olin kampaajalla ja kerroin koemeikistä, hän tokaisi että "mikä meikki?! " vahvisti mielipidettäni siitä, että panostan itse laatumeikkeihin ja meikkaan itseni. Kannatti, koska meikki pysyi korjaamatta koko illan :) 

Ennen H-hetkeä

Hiukset kiharrettiin, pidennykset lisättiin ja kampaus valmistui loppujen lopuksi tosi nopsaan! Sitten olikin aika hypätä hääautoon ja huristella kirkolle. Olimme kirkolla hyvissä ajoin (meidät vihittiin päivän ensimmäisinä, siitä saatiin etu että saimme pukeutua kirkossa ja hääpuku välttyi automatkan rypyiltä). Sydän jyskytti ja olin valmis "flippaamaan", jännitti niin hirveästi, syytä en tiedä, mutta fiilis oli sanoinkuvaamaton!! 
 

Ennen alttarille astumista, toinen seremoniamestari toimitti kukat :)

Sitten ilmoitettiin että vihkiminen voi alkaa. Veljeni saattoi minut alttarille. Siinä ennen kirkkoon menoa vanhempi pariskunta tuli kysymään saavatko tulla seuraamaan vihkimistä kun häät ovat niin ihania, ja tottakai se sopi :) 

Olin vannonut etten itke matkalla alttarille ja yritän olla "nättinä" loppuun asti. PASKAT! Heti käytävän alussa näin kaveriporukkani ja niin monen vuolattavan kyyneleitään (onnen toivottavasti ;)) alkoi se omakin huuli vapista ja hillitty ulkokuori oli historiaa :D 

Kun mieheni kanssa seisoimme alttarilla tärisin innosta :) Mieheni kertoi jälkeenpäin että puristin hänen kättään niin että hän pelkäsi minun pyörtyvän. Vihkminen meni nopeasti, pappi puhui meistä kauniisti ja oli juuri niin letkeä kuin toivoimmekin. Oman valani aikana sekosin sanoissani kun jäin vain ihastelemaan sulhoani, joutui pappimme tavaamaan valan sana kerrallaan :D Äitini lauloi kirkossa kauniisti. 

Bestmanin jalan kopelointia :D

Vihkimisen jälkeen siirryimme valokuvattavaksi ja siitä juhlapaikalle. Juhlat alkoivat onnitteluilla ja maljoilla. Sitten olikin aika VIHDOIN syödä.

Siitä tulikin mieleeni, muutama sana pitopalvelustamme jota oli niin kovin kehuttu. Emme olleet tyytyväisiä. Kun varasimme pitopalvelun, meille suositeltiin ottamaan kolme työntekijää ja niin teimme. Paikalle saapui vain kaksi kun yksi jätti ilmestymättä.... Olimme jättäneet pitopalvelulle selkeät ohjeet (pöydissä olevien karahvien täyttö, kustomoidut lautasliinat kattaukseen, sulhasen huonokuntoisen isoäidin tekemä leipäjuusto ruokapöytään yms..), eikä mitään oltu noudatettu. Sulhasen sisaret saivat kerätä likaisia astioita ja täyttää juomakarahveja. Meillä oli myös listattu tarkat viinit ruualle, loppuillan baariin tietyt ja nekin oli laitettu väärin. Ruoka oli hyvää, liha tosin sitkeää kuin purkkaa...... Ruoka riitti juuri ja juuri. Loppujen varalle olimme varanneet muoviastioita ja siihenkin oli pitopalvelua ohjattu, olivat kuitenkin pakanneet miltei kaikki ylijäämät autoonsa..... kun sanoin asiasta olivat laittaneet tyyliin vihersalaatin ja kanasalaatin jääkaappiin, lihat veivät mennessään vaikka sitä jäi aika runsaasti (ei menekki ollut varmaan kovaa sitkeydestään johtuen.....) Toinen paikalle saapuneista oli kokki muttei osannut irrottaa juustokakkua irtopohjavuuasta. Pyysi minua tekemään sen. Kun olin aloittamassa, kaasoni pamahti paikalle ja hääti minut pois keittiöstä :D Pitopalveluun liittyi muitakin pettymyksiä mutta en jaksa alkaa enempää aiheesta näpyttämään. Asiasta valitimme pitopalveluun jälkeenpäin, omistaja vain tokaisi miehelleni että kyllä hänkin on häissä ollut missä pitopalvelu on ollut kovilla eikä siinä muuta kuin vierailta hihat ylös ja auttamaan. No, meidän häissä ei vieraat olleet töissä. Murr.

No kakku oli LUOJAN KIITOS hyvää :D Mieheni  kerkesi polkaisemaan ensin, mutta olen aivan varma vilpistä ;) Ystäväni lauloi Johanna Kurkelaa ja Tyttö sekä hän, ihanaa että lauloi! Musiikista, DJ oli ihan huippu myös!! Isot kiitokset hänelle, jäi vielä virallisen ajan jälkeen soittamaan "kun on niin hyvät bileet ja meno". 

Niin rakkaat tytöt

Seremoniamestarimme olivat löytäneet hyvät ohjelmat häihin, oli sopivasti aktiviteettia :) Meillä oli myös kuukausileikki, jossa vieraiden tuolien alle oli piilotettu kirjekuoria joissa oli tehtäviä, suurin osa onkin toteutunut ;) 

Toiset kengät oli muuten poikaa! Jo kuvauksen jälkeen tunsin kuinka jalkani turpoavat korkkareistani ja loppuillan sain rennosti juhlia glitter ballerinoissani jotka olin juhlia varten ostanut. 

 

Hiljalleen lähdimme sulhaseni kanssa viettämään hääyötä Helsinkiin Glo hotelliin. Meille tuli aamupala huoneeseen ja tottakai nautittiin se sängyssä. Illalla muuten meni tovi avata hiuksiani, n. neljä purkillista lakkaa oli jähmettänyt kiharat niin paikoilleen ettei pinnejä olisi edes tarvittu :D myös kirkon pihalla heitettyjä riisejä löytyi n. puoli kiloa kiharoiden väleistä :D